perjantai 28. elokuuta 2009

Kaneliässät

Kun teetä tulee litkittyä syksyn lähestyessä aina vaan enemmän, tarvitsen hyviä keksejä teehetkiini. Eniten tykkään kaikista kuivista ja aika mauttomista, en mistään täyte- tai suklaapalakekseistä. Kaneliässät ovatkin suursuosikkejani, eikä niiden tekeminen ollut edes vaikeaa (eikä kallista). Resepti taas Ruokamaailmasta, suosittelen kaikkia tutustumaan reseptiarkistoon ennakkoluulottomasti!

Kaneliässät (n. 50 kpl)

    Keksitaikina:
    200 g margariinia
    2 dl sokeria
    1 muna
    4 dl vehnäjauhoja
    1 tl leivinjauhetta
    1 tl vaniljasokeria
    1 1/2 tl kanelia

    Pinnalle:
    3/4 dl sokeria
    2 tl kanelia


Ota margariini ajoissa huoneenlämpöön, TAI jot olet yhtä hajamielinen kuin minä, joudut pehmentämään jääkaappikylmää margariinia mikrossa.
Vaahdota margariini ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää mielellään huoneenlämmössä oleillut muna hiljalleen, vatkaa samalla.
Sekoita loput keksitaikinan aineet keskenään ja lisää margariinivaahtoon. Kääri taikina tuorekelmuun ja laita jääkaappiin muhimaan muutamaksi tunniksi.
Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
Ota taikina jääkaapista ja erottele pienehköiksi palloiksi, muotoile pallot noin pikkurillin paksuisiksi pötköiksi. Leikkaa pötköt n. 7 sentin pituisiksi ja pyörittele lautasella, johon olet laittanut sokeria ja kanelia. Muotoile pötköt leivinpaperilla päällystetyn uunipellin päällä s-kirjaimen muotoisiksi.
Paista uunissa noin 10 minuutin ajan.

Vinkkejä:
-Margariini-sokerivaahto on valmista, kun se on enemmän valkoista kuin keltaista. Vatkaamisessa menee muutamia minuutteja.
-Älä huolestu, kun taikina on ennen jääkaappiin laittamista aivan tarttuvaa ja käsittelyyn kelpaamatonta, asia korjaantuu jääkaapissa!
-Käytä taikinaa käsitellessä jauhoja tarpeen mukaan mutta kuitenkin niin säästeliäästi, että kaneli-sokeriseos tarttuu vielä pintaan.

2 kommenttia :

Rhia kirjoitti...

oooh, kaneliässät oli lapsena ihan ykkösherkku jota sai aina mummulassa! Mahtavaa että joku vielä tekee niitä =)

anskusiili kirjoitti...

Minäkin muistan kaneliässät lapsuudesta! Se tekee niistä vielä kymmenen kertaa paremman makuisia. : )