Muutoksia muutoksia!

Olen monta kuukautta pitänyt itselläni salaisuutta, joka koskee blogiani ja sen tulevaisuutta. Välillä on ollut hankalaa olla paljastamatta mitään, koska kun jostakin asiasta innostuu, sen haluaisi kuuluttaa joka tuutista kaikille mahdollisille. Nyt minä kuitenkin saan sanoa tämän ääneen: Lunni leipoo siirtyy uudistetulle Maku.fi-sivulle yhdeksän muun mahtavan ruoka-aiheisen blogin kanssa! 

Kaikki lähti siitä, kun kävin tammikuussa ensimmäisen kerran tapaamassa Maku-lehden Satu Koivistoa ja Eeva Kolua, jotka kertoivat Maku.fi-sivuston suunnitteilla olevista uudistuksista. Yleensä olen pitänyt blogini kanssa aika matalaa profiilia ja sanonut ei kiitos kaikille suuremmille yhteistyöehdotuksille, mutta Maku.fi:n takana toimii niin mahtavan olisia tyyppejä, joten päätin katsoa tämän kortin. Aikakin tuntui nyt oikealta – olen niin kauan tehnyt kaiken samalla tavalla.

Elokuun lopussa päästiin vielä tapaamaan muita bloggaajia, jotka haluan ylpeästi esitellä:

Fanni&Kaneli

52 Weeks of Deliciousness

Onko nälkä?

Terveen Hyvää

Painted by Cakes

Tyrniä ja tyrskyjä

Perinneruokaa prkl

Keittiössä, kotona ja puutarhassa

Sirénin tilkka

Käytännön asioista avaan sen verran, että uusi blogi löytyy seuraavasta osoitteesta:

maku.fi/blogit/lunni-leipoo 

Vanha Lunni leipoo jää tänne osoitteeseen vähän kuin resptiarkistoksi: olen enemmän kuin iloinen, jos vanhat lukijat käyvät vielä jatkossakin hakemassa täältä ohjeita. Blogi siirtyy uudenkarhealle Maku.fi-alustalle, jota on koodattu ja testailtu hetken aikaa. Blogin linja säilyy muuten samana, paitsi että päivitystahti tulee olemaan ehkä hieman rivakampi. Olen saanut tämän muutoksen myötä niin paljon lisää puhtia ja motivaatiota, että koittakaapas pysyä perässä! 

Jännittääkö? No totta kai jännittää. Jännittää, jaksavatko vanhat uskolliset lukijani siirtyä kanssani uuteen osoitteeseen. Jännittää, miten Maku-lehden lukijakunta ottaa Lunni leipoo -blogin vastaan. Jännittää sekin, miten postaaminen toimii aivan uudella alustalla. Päällimmäinen tuntemus on kuitenkin innostus kaikesta tästä uudesta!

Lunnin porkkanakakku

Yksi lempileivonnaisistani on epäilemättä tuhti, tuorejuustoa pursuava, mausteinen ja pähkinäinen porkkanakakku. Kehittelin taannoin keväällä Leivotaan-lehden juttua varten itselleni mieluisimman porkkanakakkuohjeen ja osuin kerralla aika lähelle omaa porkkanakakkuihannettani. Porkkanakakkuahan voi syödä minä vuodenaikana tahansa (kaikkina neljänä!), mutta parhaiten se sopii ehdottomasti syksyyn.

Tämä kakku muuten säilyy yllättävän kauan mehevänä, mikä johtuu luultavasti taikinan porkkanaraasteesta. Kakkua syötiin muistaakseni neljä-viisi päivää pohjien paistamisen jälkeenkin, eikä kakku ollut mennyt vieläkään täysin kuivakaksi. Monissa porkkanakakkuohjeissa kehotetaan käyttämään öljyä voin sijaan, mutta minä yksinkertaisesti pidän enemmän voin mausta.

Lunnin porkkanakakku (n. 8 palaa)

Taikina:

2 munaa

1 dl fariinisokeria

1 dl sokeria

100 g voita

2 ¼ dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

¼ tl inkivääriä

¼ tl muskottipähkinää

¼ tl kanelia

1 tl sitruunan raastettua kuorta

200 g (n. 3 isoa porkkanaa) porkkanaraastetta

100 g saksanpähkinöitä

Kuorrutus:

300 g (n. 6 dl) tomusokeria 

80 g voita

200 g tuorejuustoa

1 rkl sitruunan mehua

koristeluun mantelirouhetta ja pekaanipähkinöitä

Ota munat ja voi ajoissa huoneenlämpöön.

Sulata voi ja anna jäähtyä. Vaahdota munat ja sokerit kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi.

Toisessa kulhossa sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe ja mausteet. 

Kuori ja raasta porkkanat, raasta myös sitruunan kuori hyvin pestystä sitruunasta. Rouhi saksanpähkinät karkeasti.

Lisää muna-sokerivaahtoon sulatettu voi, porkkanaraaste, sitruunan kuori, saksanpähkinät ja jauhoseos. Sekoita vain kunnes aineet ovat juuri yhdistyneet toisiinsa.

Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun tai huolellisesti voideltuun pieneen vuokaan (n. 15–20-senttinen). Paista uunissa 175 asteessa keskitasolla 30–35 minuutin ajan tai kunnes kakku on saanut pintaansa väriä ja tuntuu kiinteältä.

Anna jäähtyä ja leikkaa kahtia pitkällä, sahalaitaisella veitsellä.

Valmista kuorrute vatkaamalla kaikki ainekset keskenään sileäksi. 

Kokoa kakku lisäämällä noin puolet kuorrutteesta kakkupohjan päälle, lisää päälle toinen pohjapuolisko. Levitä loput täytteestä kakun reunoille ja päälle palettiveitsellä. Koristele reunat mantelirouheella ja viimeistele pinta pekaanipähkinöillä.

Vinkkejä: 

- Kuorrutusta on todella reilusti, joten jos et halua niin paljon tuorejuustomössöä kakun väliin (saanko kysyä: miksi et haluaisi?), kannattaa puolittaa kuorrutuksen määrät. Itse tykkään, että kuorrutusta on reilusti ja mieluummin vähän liikaa. Tällöin kakkua kuorruttaessa ei tarvitse pihistellä ja pinnasta saa helposti tasaisen ja läpinäkymättömän.

Täydellinen omenamurupaistos

Olen tässä alkavan syksyn mittaan (kyllä, uskallan sanoa ääneen syksy, koska olen kyseisen vuodenajan suuri ystävä) testaillut erilaisia murupaistosohjeita ja koittanut kehitellä sellaisen, joka omasta mielestäni on täydelinen. Mielestäni täydellisessä omenamurupaistoksessa on suurimmalta osin omenaa, kuorineen mielellään. Omenat ovat makeita mutta eivät liian makeita. Murutaikinaa on päällä sopivasti muttei liikaa suhteessa omenoihin. Murutaikina on rakenteeltaan sopivan murumaista eikä kakkumaisen tiivistä tai sitkeää. Tykkään myös, että siinä maistuu selvästi muskottipähkinä tai kaneli, tänä syksynä muskottipähkinä viehättää erityisen paljon.

Murupaistokseen uppoaa helposti pihan omenat, myös ne rumemmatkin yksilöt, joista saattaa joutua leikaamaan pois rupisia kohtia. Paistos on hyvää sellaisenaan mutta erityishyvää vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa.

Täydellinen omenamurupaistos (4 annosta)

300–400 g omenoita kuutioituina

3/4 dl vehnäjauhoja

2 rkl kaurahiutaleita

40 g voita

3 rkl sokeria

1/4 tl muskottipähkinää

Tarjoiluun: vaniljakastiketta/vaniljajäätelöä

Laita uuni lämpenemään n. 200 asteeseen ja voitele pienehkö, n. 20-senttinen uunivuoka.

Pese ja kuutioi omenat saman kokoisiksi kuutioiksi. Kaada vuoan pohjalle, ripottele päälle 2 rkl sokeria.

Nypi kylmä voi vehnäjauhojen, kaurahiutaleiden, sokerin (1 rkl) ja muskottipähkinän kanssa murumaiseksi seokseksi. Voit tehdä tämän myös monitoimikoneella mutta varo ylivatkaamasta taikinaa.

Ripottele murutaikina omenoiden päälle, itse tykkään puristella taikinasta hieman isompia murusia sinne tänne. 

Paista uunissa n. 20–25 minuutin ajan tai kunnes murupäällinen on kauniin ruskea ja omenoista kuplii nestettä pinnalle.

Nauti lämpimänä vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kanssa.

Vinkkejä:
- Jos tykkäät paistoksesta, jossa on suhteessa enemmän taikinaa, voit hyvin tuplata taikinan ainesosat.
- Muskottipähkinän voi hyvin korvata kanelilla.

Muistutan vielä teitä käymään tykkäämässä Facebook-sivusta, jonka pistin pystyyn vasta vähän aikaa sitten. Jaan siellä joitakin kuvia ja ohjeita, jotka eivät päädy minnekään muualle. Lisäksi minulla on Instagramin käyttäjille pyyntö: jos kokeilette jotakin Lunni leipoo -blogista löydetyllä ohjeella, merkatkaa kuva #lunnileipoo-hashtagilla. Tykkäisin kovasti selailla teidän leipomuksianne Instagramissa! Minua saa myös mieluusti seurata (@anskusiili). 

Clafoutis karviaisista

En ole syönyt karviaisia vuosiin, viimeksi varmaan isovanhemmilla pienenä, jolloin karviaisia tuli vedettyä suoraan puskasta niin paljon, että maha tuli kipeäksi. Nyt kuitenkin olen bongannut monia kivalta vaikuttavia karviaisreseptejä, ja kauppareissulta piti ottaa mukaan rasiallinen punaisia karviaisia. Päätin tehdä ranskalaista clafoutista, joka on pannukakkutyylinen jälkiruoka. Clafoutis tehdään yleensä kirsikoista, kuulemma kivellisistä, mutta kirpeiden makujen ystävänä halusin kokeilla karviaisia. Lämpimänä ja jäätelön kanssa tämä maistuu ihanalta, ja clafoutiksen valmistaminenkin oli todella vaivatonta. 

Ainut mikä jäi kaivelemaan, oli sopivan paistoastian puuttuminen. Yhtäkään kippoa tai kuppia en voi tähän keittiöön mielellään ostaa, joten vanhalla Marimekon Oiva-kulholla mentiin. Hieman haikeana tosin katselin Revolin kahvallista vuokaa, joka olisi täydellinen clafoutista varten.  

Käytin Julia Childin clafoutis-ohjetta mutta korvasin kirsikat karviaisilla.

Clafoutis karviaisista (6–8 annosta)

3 munaa
3 dl maitoa

1 1/2 dl sokeria

1 tl vaniljauutetta / vaniljasokeria / 1 vaniljatanko

1 2/3 dl vehnäjauhoja

n. 4 dl karviaisia

voita voiteluun

tomusokeria koristeluun

Voitele n. 2-litrainen, laakea uunivuoka voilla. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Yhdistä puolet sokerista (3/4 dl), munat, maito, vanilja ja vehnäjauhot kulhossa. Kaada blenderiin ja sekoita n. 1 minuutin ajan kunnes seos on sileää. Voit toki sekoittaa taikinan myös käsin.

Kaada n. 1 cm taikinaa uunivuoan pohjalle, paista uunissa 7–10 minuuttia tai kunnes pintaan on muodostunut kalvo.

Ripottele siistityt karviaiset vuokaan, lisää puolet sokerista karviaisten päälle. Kaada vuokaan loput taikinasta. Paista uunissa n. 45–60 minuutin ajan tai kunnes clafoutis on ruskea, kohonnut ja munat ovat kypsyneet. Voit testata kypsyyttä puutikulla: puutikkuun ei jää taikinaa jos munat ovat kypsyneet.

Anna jäähtyä n. 30 minuuttia ja koristele tomusokerilla. Tarjoile sitten sellaisenaan tai jäätelön/kerman kanssa.

Vinkkejä:

- Käytä huoneenlämpöisiä aineita.

- Vanilja antaa tärkeän säväyksen, älä siis jätä sitä pois.

- Olenkin vinkannut tästä Instagramin (@anskusiili) puolella, mutta Lidlin King Frais -vaniljavanukas sopii älyttömän hyvin marjajälkkäreiden lisukkeeksi vaniljakastikkeen tapaan.

Pistaasivanukas

Pistaasi on ollut jo kauan lempparini jäätelömauista, ja parasta pistaasijäätelöä olen saanut aikoinaan Barcelonasta. Leivonnassa olen käyttänyt pistaasia lähinnä muiden pähkinöiden tapaan rouheena keksitaikinan seassa tai fudgessa, mutta en ole aikaisemmin kokeillut jauhaa pistaasia hienoksi, jolloin kauniin vihertävä väri pääsee oikeuksiinsa. Mielessäni on kummitellut hetken aikaa pistaasin makuinen vanukas, joka valmistuu helposti jälkiruoaksi ilman uunia tai pitkää ainesosalistaa. 

Jos pistaaseita saisi valmiiksi kuorittuina (saako?), tekisin pikimmiten esimerkiksi macaroneja ja jäätelöä pistaasista. Nyt pitää kuitenkin antaa sormien palautua ennen kuin ryhtyy taas pistaasien kuorimiseen.

Pistaasivanukas (2 reilua tai 4 pienempää annosta)

2 1/2 dl kuohukermaa

1/2 dl sokeria

75 g kuorittuja pistaasipähkinöitä

2 liivatelehteä

200 g turkkilaista jogurttia

Koristeluun: pistaasipähkinöitä ja tummaa suklaata

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan n. 5 minuutiksi.
Jauha kuoritut pistaasipähkinät monitoimikoneessa hienoksi jauhoksi.
Mittaa kattilaan kerma, sokeri ja pistaasipähkinäjauhe. Kiehauta seos ja sekoita kunnes sokeri on liennut nesteeseen.
Purista liivatelehdistä vesi pois, sekoita yksi kerrallaan kuumaan kermaseokseen. Anna hieman jäähtyä.
Sekoita turkkilainen jogurtti lusikalla tasaiseksi kulhossa, kaada hieman jäähtynyt kermaseos siivilän läpi kulhoon. Sekoita sileäksi, kaada sitten joko kahteen tai neljään astiaan.
Anna seoksen hyytyä pari tuntia jääkaapissa, mielellään yön yli. Koristele pistaasipähkinöillä ja tummalla suklaalla.

Vinkkejä:
- Halutessasi voit siivilöidä seoksen vielä toiseen kertaan sekoittamisen jälkeen, mikäli haluat vanukkaasta todella samettista.
- Varo vatkaamasta kermaan liikaa ilmaa valmistuksen aikana, ettei vanukkaaseen tulisi ilmakuplia.

Ihanaa pistaasin makuista gelatoa Barcelonassa ♥

Sitruunapannukakut

Minulla on nyt jokin fiksaatio pannukakkuihin eli pannereihin. Olen kesän aikana kehitellyt lukemattomia jälkiruoka- ja välipalaversioita eri makuisista pannukakuista ja alan pikku hiljaa päästä jyvälle pannareiden paiston saloista. Parhaimmat ja kuohkeimmat pannarit syntyvät, kun taikinassa on jotakin rasvaista jogurttia tai tuorejuustoa sekä tavallisia vehnäjauhoja. Jos ei halua jälkiruokapannukakkuja vaan vähän tervellisempiä, joissa on käytetty esimerkiksi kaurahiutaleista tehtyjä jauhoja, mantelijauhoja tai grahamvehnäjauhoja, pannukakuista ei tule välttämättä aivan yhtä kuohkeita. Mutta melkein silti!

Tässä reseptissä yhdistyvät uusin villitykseni pannarit ja kestosuosikkini sitruuna, joka todistetusti sopii myös tällaiseen yhteyteen. Sitruunapannukakkujen makeus tulee täysin banaaneista, ja jauhoina on käytetty kaurajauhoja sekä grahamjauhoja, minkä vuoksi nämä voi nauttia hyvin joko aamu-, väli- tai iltapalana. Kuohkeus ja mehevyys tulee rahkasta, jota lisätään hieman taikinaan.

Sitruunapannukakut (1 annos, 4 kpl)

1 dl kaurahiutaleita

1/4 dl grahamvehnäjauhoja

1/4 tl leivinjauhetta

1/4 tl ruokasoodaa

1 muna

1/2 banaani

1/2 dl rahkaa

1/2 luomusitruunan raastettu kuori

1 rkl luomusitruunan mehua

3 rkl maitoa

voita paistamiseen

jogurttia/rahkaa tarjoiluun

Jauha kaurahiutaleet jauhoiksi monitoimikoneessa tai blenderissä. Sekoita joukkoon grahamvehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda.

Toisessa kulhossa vatkaa keskenään muna, muussattu banaani, rahka, pestyn sitruunan kuoriraaste, sitruunan mehu ja maito.

Yhdistä märät aineet kuiviin, lisää vielä tilkka maitoa jos taikina on aivan liian paksua. Pannaritaikina saa kylläkin jäädä melko paksuksi.

Kuumenna nokare voita pannulla, paista neljä pannaria (n. 1/2 dl taikinaa per lätty) puolilämmöllä ensin 2 minuuttia ensimmäiseltä puolelta, sen jälkeen n. 1 minuutti toiselta puolelta.

Nauti jogurtin tai rahkan kera.

Vinkkejä:

- Herkkuversion saat näistä, kun käytät pelkästään tavallisia vehnäjauhoja, lisäät 1 rkl sokeria. 

- Pannarin voi yleensä kääntää, kun pinnalle ilmestyy ensimmäinen pieni kupla.

Vadelma-valkosuklaakuppikakut

On tämä leivontabloggaaminen välillä varsinaista hullujen hommaa! Ensinnäkin näillä helteillä moni varmaan välttelee leivontaa tai ainakin uunin lämmittämistä viimeiseen asti, mutta meillä uuni on huutanut melkein joka päivä viime aikoina. Minkäs sille mahtaa, kun inspiraatio iskee ja tekee mieli testailla kaikkea mahdollista uunissa paistettavaa. Olen tavallaan vähän huono sesonkileipuri: en ole tänä kesänä tehnyt kuin kerran jäätelöä, mutta sen sijaan leipää, sämpylää ja kakkuja on tullut paistettua sitäkin enemmän. 

Toisekseen sitä luonnollisesti haluaa leipoa aina jotakin uutta ja itse kehiteltyä, jotta blogiin saisi mahdollisimman kivaa materiaalia. Tällä kertaa leivoin ystäväni tupaantuliaisiin cupcakeseja, jotka päätin leipoa kotona valmiiksi ja kuorruttaa vasta paikan päällä. Tein kuorrutteen valmiiksi, mutten raaskinut tuhlata sitä kotona kuvattavia leivoksia varten (juhlapaikalla en ikimaailmassa voisi alkaa järjestää mitään kuvaussessioita), joten tein toisen miniannoksen kuorrutusta pelkästään kotona otettavia kuvia varten. Lisäksi paikan päällä ensimmäisenä tekemäni kuorrutus oli maagisesti muuttanut koostumustaan melko löysäksi kuumuuden ja luultavasti vadelmien nesteen takia, joten kuorrutus piti levittää lusikalla leivosten päälle. Jouduin siis vielä kehittelemään kolmannen kuorrutuksen, jotta voin julkaista tämän ohjeen ja taata toimivan kuorrutuksen kaikille niille, jotka ohjetta mahdollisesti testaavat. Huh! 

Tiivistettynä siis: kuvien kuorrutus ei ole samaa kuin tämän postauksen kuorrutus vaan toinen kolmesta kuorrutussatsista, jonka kehittelin tätä yhtä vaivaista ohjetta varten. Ensi kerralla leipoessani teen kyllä varmana jotakin suoraan ohjeesta enkä lähde kehittelemään yhtään mitään!

Vadelma-valkosuklaakuppikakut (12–16 kpl)

Taikina:

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

125 g voita

1 1/2 dl sokeria

2 munaa

120 ml maitoa

100 g valkosuklaata rouhittuna

Kuorrutus:

100 g voita

100 g tuorejuustoa

n. 300 g (5 dl) tomusokeria

1/2 dl tuoreita vadelmia

Lisäksi:

12–16 vadelmaa koristeluun

Ota huoneenlämpöön ajoissa voi, munat ja maito.

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen.

Siivilöi kulhoon vehnäjauhot ja leivinjauhe. Vatkaa toisessa kulhossa voi ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi.

Riko munat kulhoon, lisää maito ja vatkaa munien rakenne sekaisin.

Lisää jauhoja ja muna-maitoseosta vaahtoon vuorotellen kolmessa erässä samalla vatkaten. Lisää sekoituksen loppuvaiheilla joukkoon rouhittu valkosuklaa.

Jaa taikina 12-koloiseen muffinivuokaan, täytä kolot vain vähän yli puolilleen.

Paista uunissa 10–15 minuutin ajan tai kunnes leivokset ovat kauniin kullanruskeita. Anna jäähtyä ensin hetki muffinivuoassa ja sitten täysin ritilällä.

Valmista kuorrutus vatkaamalla huoneenlämpöistä voita tomusokerin kanssa kunnes vaahto on kuohkeaa ja vaaleaa. Lisää huoneenlämpöinen tuorejuusto, vatkaa sileäksi. Vatkaa joukkoon vadelmat yksi kerrallaan, varo lisäämästä liikaa vadelmia jottei kuorrutuksesta tule löysää. 

Pursota kuorrutus jäähtyneiden leivosten päälle suurella tähtityllalla, viimeistele vadelmalla. 

Vinkkejä:

- Vadelmien kannattaa olla myös huoneenlämpöisiä kun ne lisätään kuorrutuksen sekaan, jottei kuorrutus juoksettuisi. Lisää tomusokeria jos kuorrutus alkaa juoksettua.

- Kuorrutusta ei kannata valmistaa etukäteen vaan juuri ennen pursottamista, jolloin sen koostumus on juuri optimaalista pursottamista varten.